Suomen keskipisteessä
Riistaeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta säädetään riistavahinkolaissa. Riistavahingot jaetaan hirvivahinkoihin, suurpetovahinkoihin ja muiden riistaeläinten aiheuttamiin vahinkoihin. Tällä hetkellä korvataan ainoastaan hirvieläinten ja suurpetojen aiheuttamia vahinkoja.
Ilmoita hirvieläimen aiheuttama vahinko välittömästi vahinkopaikkakunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle. Tukivuodesta 2020 alkaen hakija voi tehdä vahinkoilmoituksen kuntaan joko lomakkeella 148 tai Vipu-palvelussa. Lomakkeella 148 ja Vipu-palvelussa tehty vahinkoilmoitus on aina samalla myös korvaushakemus Tärkeintä on, että maaseutuelinkeinoviranomainen pääsee toteamaan ja arvioimaan vahingon mahdollisimman nopeasti.
Kunnan maaseutuelinkeinoviranomainen pitää viipymättä hakemuksen saatuaan katselmuksen vahinkopaikalla ja arvioi vahingon. Vahingon arvioinnin suorittanut kunnan maaseutuelinkeinoviranomainen laatii katselmuksesta ja vahingon arvioinnista maa- ja metsätalousministeriön vahvistaman kaavan mukaisen arviokirja, johon merkitään vahinkoalueen sijainti ja pinta-ala, vahingon laatu ja määrä sekä se, onko ilmoitettu vahinko hirvieläinten aiheuttama vai aiheutunut osaksi tai kokonaan muista syistä.
Korvauksen saamiseksi ilmoita viljelys-, eläin- tai irtaimistovahingosta viipymättä vahingon havaittuasi vahinkopaikkakunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle. Tee ilmoitus sähköisesti Vipu-palvelussa (Petovahinkokorvaus) tai lomakkeella 131. Näin vahinkoilmoitus on samalla myös korvaushakemus.
Jos ilmoitat vahingosta puhelimitse tai sähköpostilla, jätä lisäksi hakemus joko Vipu-palvelussa tai lomakkeella 131 yhden kuukauden kuluessa kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen laatiman arviokirjan valmistumisesta.
Suurpetojen aiheuttamina petovahinkoina voidaan korvata:
