Hirvivahingot

Ilmoita hirvieläimen aiheuttama vahinko välittömästi vahinkopaikkakunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle.  Tuki­vuo­des­ta 2020 al­ka­en ha­ki­ja voi teh­dä va­hin­ko­il­moi­tuk­sen kun­taan joko lo­mak­keel­la 148 tai Vipu-pal­ve­lus­sa. Lo­mak­keel­la 148 ja Vipu-pal­ve­lus­sa teh­ty va­hin­ko­il­moi­tus on aina sa­mal­la myös kor­vaus­ha­ke­mus  Tärkeintä on, että maaseutuelinkeinoviranomainen pääsee toteamaan ja arvioimaan vahingon mahdollisimman nopeasti.

Kunnan maaseutuelinkeinoviranomainen pitää viipymättä hakemuksen saatuaan katselmuksen vahinkopaikalla ja arvioi vahingon. Vahingon arvioinnin suorittanut kunnan maaseutuelinkeinoviranomainen laatii katselmuksesta ja vahingon arvioinnista maa- ja metsätalousministeriön vahvistaman kaavan mukaisen arviokirja, johon merkitään vahinkoalueen sijainti ja pinta-ala, vahingon laatu ja määrä sekä se, onko ilmoitettu vahinko hirvieläinten aiheuttama vai aiheutunut osaksi tai kokonaan muista syistä.

Petovahingot

Voit hakea korvausta suurpetojen (karhu, ahma, susi, ilves) aiheuttamista viljelys-, eläin-, irtaimisto- ja porovahingoista. Ilmoita suurpedon aiheuttama vahinko välittömästi vahinkopaikkakunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle, jotta maaseutuelinkeinoviranomainen pääsee toteamaan ja arvioimaan vahingon mahdollisimman nopeasti.

Voit tehdä vahinkoilmoituksen joko puhelimitse, sähköpostilla tai lomakkeella 131. Kunnan maaseutuelinkeinoviranomainen tekee vahinkoa koskevan maastotarkastuksen, jossa hän toteaa ja arvioi vahingon sekä laatii vahinkoa koskevan arviokirjan. Maastotarkastuksessa voi olla läsnä korvauksen hakijan lisäksi riistanhoitoyhdistyksen edustaja.

Suurpetojen aiheuttamina petovahinkoina voidaan korvata:

• viljelysvahingot pellolle, puutarhalle, taimistoviljelmälle ja kootulle sadolle
• eläinvahingot kotieläimelle, viljellylle eläimelle, hunajasadolle sekä eläintenpitoon käytetyille aidoille, rakennuksille ja muille vastaaville rakenteille
• irtaimistovahingot elottomalle irtaimistolle